Ensimmäistä kertaa maailmankokouksessa – Riku Mäki
Homma alkoi hienoilla avajaisilla, jotka vietettiin Saku Areenalla. Oli mukava nähdä kaikki osallistujamaat sekä hieman huvittua siitä kenelle taputetaan kovasti ja kenelle ei. Esimerkiksi itse tykkään kovasti Puolasta, mutta näköjään muut pohjoismaalaiset ei, ainakaan taputuksista päätellen.
Seuraavana päivänä samaisella areenalla oli hyviä puhujia lavalla, joista kanadalainen Eric Edmeades jäi mieleenpainuvampana, koska hänen henkilökohtainen kasvutarinansa oli kyllä voimaannuttava! Myös viimeisen puhujan Peep Vain tiimoilta jäi sanonta päähän, ei nimi miestä pahenna…
Seuraavat päivät sujuivat juhlinnan ja koulutusten merkeissä, jotka molemmat olivat antoisia. Koulutukset antoivat mukavasti uusia ajatuksia ja eväitä omaan elämän polkuuni. Kävin mm. Body Language koulutuksessa ja koitin osaamistani käyttää illalla/yöllä juhlissa hyödykseni, mutta huonolla menestyksellä. Onneksi olen onnellisesti naimisissa, sillä tää puusilmä ei näkisi vastapuolen kiinnostusta, vaikka kuinka olisi kaikki merkit käytössä! Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin antoisa. Pääsin tutustumaan uusin mielenkiintoisiin ihmisiin ja heidän tarinoihinsa.
Kansainvälinen tunnelma oli mukaansatempaava sekä tutustuminen ihmisiin monesta maailman kolkasta. Tässä kokouksessa oli ehkä teknologia pääroolissa, johtuen Eestin koodausosaamisesta, mutta kyllähän se ihminen on kaiken keskiössä ja nuorkauppakamari järjestönä tuo ihmisyydestä hienot puolet esille.
Hienoa työtä JCI Lahti ja kiitos tästä yhteisestä matkasta, joka on alkanut jo vuonna 2006, jos oikein muistan. Taidan vielä viimeisenä tekona tehdä pienen lahjoituksen JCI Finland Foundationiin pysyäkseni mukana tässä hienossa verkostossa.
Terkuin, Riku Mäki JCI Lahti.
